11.11.2022 Hyvinvointialueelta kommentti HUS lisärahavaateisiin

https://www.laakarilehti.fi/mielipide/hus-otti-asiattomasti-kantaa/

Hyvinvointialueiden tehtävä ei ole rahoittaa HUSin äkkijarrutuksia

Dosentti Kaisa Kuurne kritisoi Näkökulmapalstalla (Lääkärilehti 21.10.) tapaa, jolla HUSin johto uhkasi lakkauttaa Lohjan sairaalan synnytysosaston ja Lohjan ja Porvoon sairaaloiden päivystykset. Haluamme tuoda  tapahtumiin ja rahoitusratkaisuun hyvinvointialueen näkökulman.

Syyskuun ensimmäisellä viikolla tuli julki tieto HUSin noin 90 miljoonan euron budjettivajeesta ensi vuodelle ja rajuksi ratkaisuksi saneltiin Lohjan synnytysten lopettamista ja Lohjan ja Porvoon päivystysten karsimista. Paikallisesti nämä koettiin uhkauksina eikä muita ratkaisumalleja esitetty. 

Lohjan sairaalan synnytysten määrä on vaihdellut 1100-1400 välillä vuosittain. Synnytykset kuten päivystystoimintakin on sen luonteista, että ei voida luottaa tasaiseen kuormitukseen eikä mitoittaa resursseja 100 % kattamaan  keskimääräistä ennakoitua tarvetta vaan aina pitää varautua tietyllä yliresurssoinnilla ennakoimattomaan vaihteluun. Lohjan yksikön rooli oli nimenomaan hoitaa synnyttäjiä, jotka eivät Uudellamaalla muualle mahtuneet. 

Ensinnäkin esitettyjä lakkautusvaatimuksia perusteltiin rahoitusongelmilla eikä mitään tarveperusteisilla laskelmilla siitä, missä noissa yksiköissä hoidetut potilaat oli tarkoitus jatkossa hoitaa ikäänkuin  muualla Uudellamaalla olisi ollut löysää resurssia lisätarvetta vastaavasti. Ehdotuksia olisi voinut vähän paremmin ymmärtää, mikäli uhatut lakkautukset olisivat olleet osa pitkäaikaista suunnitelmaa ja arvioituun vähenevään  palvelutarpeeseen perustuvia. 

Lakkautusuhkauksilla vastuu niiden toteutuksista ja lisärahoituksesta vieritetiin hyvinvointialueille. 

Toiseksi ei ole asiallista, että HUS pyrkii ottamaan ehdotetulla rajulla tavalla kantaa alueen palvelurakenteeseen vain neljä kuukautta ennen kuin toimintavastuu siirtyy hyvinvointialueille.

Kolmanneksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuehallitukseen kuuluvien puolueiden edustajien suusta on julkisuudessa kerrottu, että hyvinvointialueet ottavat kattaakseen ensi vuodelle ilmoitetun budjettivajeen. Kristillisdemokraattisella ryhmällä ei ole mandaattia hallituksessa emmekä voi ymmärtää, että miten sellaiseen ratkaisuun ollaan päätymässä kun kyseisen alueen omakin budjetti on lähes 100 miljoonaan euroa alijäämäinen. Ratkaisuksi on tarjottu velan ottamista tulevilta vuosilta, joka sekin vaikuttaa käsittämättömältä. 

Neljänneksi soteuudistuksen yksi keskeinen tavoite on ollut, että perusterveydenhuoltoa vahvistetaan ja priorisoidaan. HUSin henkilöstöraportin  mukaan vuosina 2018-2020 tehtäväsiirrot poisluettuna  työntekijöiden lisäys oli 2500 henkeä. Mikäli HUSin vajeen rahoitus katetaan yllämainitulla tavalla niin se on verrattavissa 1500 sairaanhoitajan palkkasumman siirtoon pois perusterveydenhuollosta. Näinkö hyvinvointialueiden hallitukset Uudellamaalla tulkitsevat perusterveydenhoidon priorisointia?

Olemme varmasti HUSin johdon kanssa samaa mieltä siitä, että perusongelma on, että Suomi investoi huomattavasti vähemmän kuin muut pohjoismaat terveydenhoitoon suhteessa bruttokansantuotteeseen ja tämä vinouma pitäisi korjata valtion rahoituksen tasolla. Sikäli esitetyt leikkausehdotukset vaikuttavat poliittisesti tarkoitushakuisilta, että HUSin johdossa kyllä tiedetään, että jos perusterveydenhoidon resurssit olisivat paremmat niin sellaisten potilaiden paine erikoissairaanhoidon vastaanotoilla - erityisesti päivystysyksiköissä - vähenisi huomattavasti, jotka eivät sairaalakäynnistä hyödy.

Ari Mönttinen

terveyskeskuslääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri,

kaupunginvaravaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunta, varapuheenjohtaja, Lohja

Kaarina Järvenpää, terveyskeskuslääkäri, eläk., yleislääketieteen erikoislääkäri,

kaupunginvaltuutettu, hyvinvointi- ja terveyslautakunnan jäsen, Espoo

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutettuja

Kristillisdemokraattien ryhmä

Julkaistu lyhennettynä Suomen Lääkärilehdessä 11.11.2022